Ay-liike ajaa myös maahanmuuttajan asiaa

Perussuomalaisten valtuutettu Leena Meri antaa ymmärtää taannoisessa kirjoituksessaan (AP 9.1.), ettei työn perässä Suomeen muuttaneista tarvitsisi olla huolissaan. He kun eivät tarvitse kotoutumispalveluita – yritykset kuulemma pitävät heistä huolta. Näin ei kuitenkaan ole. Näyttää siltä, että perussuomalaisia kiinnostaisivat ainoastaan turvapaikanhakijat. Näkökulma jäi siksi kapeaksi ja haluaisinkin osaltani avata laajemmin työperäistä maahanmuuttoa.

Marraskuussa 2018 Tilastokeskus julkaisi tuoreimman väestöennusteen, jossa kerrotaan Suomen väestönkasvun kääntyvän laskuun vuonna 2035, kun maahanmuuttokaan ei enää nosta väestön määrää. Pelkkää syntyvyyttä tuijottamalla emme olisi olleet plussan puolella pitkään aikaan. Nuorten määrä romahtaa niin hurjasti, että vuonna 2050 alle 15-vuotiaita on ollut yhtä vähän 1870-luvun lopulla. Lyhyellä laskukaavalla tämä tarkoittaa sitä, että meillä on entistä vähemmän työntekijöitä ikääntyvän Suomen hyvinvointipalvelujen maksamiseen. Tarvetta maahanmuutolle ja etenkin työperäiselle maahanmuutolle on.

Työntekijä, jolla ei ole ollut mahdollisuutta oppia kunnolla suomen kieltä, ei saa selvää esimerkiksi palkkanauhastaan eikä pysty sisäistämään työsopimuksensa sisältöä. Ilman kielitaitoa hänen on myös vaikea saada selvää oikeuksistaan työntekijänä. Vaikka Suomessa on kehitetty tilaajavastuuta ja lähetettyjen työntekijöiden asemaa, ovat huonosti suomea taitavat ulkomaiset työntekijät työnantajan armoilla. Tämä on yksi syy sille, miksi työnantajani Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK tarjoaa maahanmuuttajille maksutonta lakimiesneuvontaa työsuhdeasioissa.

Vaikka SAK kannattaa työperäistä maahanmuuttoa, kannatamme samalla myös työvoiman saatavuusharkinnan säilyttämistä. Saatavuusharkinta (eli tarveharkinta tai virallisemmin ELY-keskuksen työlupalinjaus) tarkoittaa sitä, että EU:n ulkopuolisista maista Suomeen pääsee töihin aloille, joilla meillä on työvoimapulaa. Saatavuusharkinnan linjaukset määrittää alueellinen ELY-keskus ja ne toimeenpanee TE-toimisto tapauskohtaisesti.

Saatavuusharkinta ei koske kaikkia vaan ainoastaan pitkälti niin sanottuja duunariammatteja, kuten siivoojia, kokkeja, terveydenhoitoalan ammattilaisia sekä rakennustyöntekijöitä. Asiantuntijoiden ja erityisosaajien kohdalla saatavuusharkintaa ei käytetä lainkaan. Näiden kohdalla tarvittavat luvat myöntää Maahanmuuttovirasto. Saatavuusharkinta ei siis ole sama asia kuin työlupa, vaan se tarkoittaa työvoimapoliittista harkintaa, jossa selvitetään ennen oleskeluluvan myöntämistä EU:n tai ETA-alueen ulkopuolelta tulevalle työntekijälle, onko Suomessa jo saatavilla sopivaa työvoimaa.

Yhä useampi työperäinen maahanmuuttaja kuuluu ammattiliittoon. Liitot ajavat jäsentensä – myös maahanmuuttajajäsentensä – oikeuksia. EU-tuomioistuin linjasi vastikään Sähköliiton oikeustaistelun jälkeen, että toisesta EU-maasta Suomeen tulevan yrityksen on noudatettava yleissitovien työehtosopimusten määräyksiä. Sähköliitto peräsi jäsenilleen puolalaiselta yhtiöltä 6,5 miljoonan euron saatavia liian pienen palkanmaksun takia. Yleissitovat työehtosopimukset turvaavat sitä, että Suomessa töitä on tehtävä yhdessä neuvotelluilla työehdoilla.

Työ ja kieli ovat tärkeimmät tavat kotoutua Suomeen opiskelun ohella. Ay-liikettä kiinnostaa, kuinka kaikki työtä Suomessa tekevät voivat. Se, että ulkomaalaisten työntekijöiden asema on kunnossa, varmistaa sen, että voimme puolustaa kaikkien täällä työtä tekevien työehtoja. Kyllä se kuuluisa työmies on palkkansa ansainnut.

En toisaalta ihmettele, etteivät työssä olevien maahanmuuttajien asiat ole kovin lähellä perussuomalaisten sydäntä, sillä eivät näytä suomalaistenkaan työntekijöiden olevan. Puoluehan oli Sipilän hallituksessa vielä tämän hallituskauden alussa yhdessä kokoomuksen ja keskustan kanssa ajamassa maahan pakkolakeja ja kilpailukykysopimusta. Olin itsekin syyskuussa 2015 Rautatientorilla vastustamassa hallituksen esittämien pakkolakien aikomia työehtojen heikennyksiä ja kuuntelin perussuomalaisten edustajan puolustuspuheenvuoroa siitä, miksi työaikaa pitää pidentää sekä lomia ja lomarahoja leikata.

Jussi Kukkola
kaupunginvaltuutettu (sd.), järjestöasiantuntija SAK
Hyvinkää

Julkaistu Aamupostissa 16.1.2019.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *